Keskikerroksen oleskelutilaa/olohuonetta hallitsee kaksi kiinteää elementtiä, takkaseinä ja päätyseinän suuret ikkunat. Tilasta olisi tullut huomattavasti avarampi, jos takka olisi löytänyt loppusijoituspaikkansa jostain muualta kuin portaiden edustalta, mutta piirustusten pyörittelystä huolimatta takkaa ei saatu siirrettyä piiruakaan.
Valitsemamme takkaratkaisu on seinään upotettava kiertoilmatakka mahdollisimman matalana, mutta leveällä tulipesällä varustettuna. Takan yläpuolelle heijastetaan tykillä keskikerroksen (ainoa) tv-vastaanotin, joten seinään on tarpeen upottaa myös äänentoisto. Nämä ovat kaikki S:n heiniä, joten kovin yksityiskohtaisesti en osaa aiheesta kirjoittaa. Minulle riittää lupaus siitä, että yhtäkään kaiutinta ei kojota keskellä lattiaa ja muukin elektroniikka on sijoitettu silmiltä piiloon.
Alun alkaen näin takan edustalla kulmasohvan, enkä vieläkään ole täysin tuosta mielikuvasta luopunut. Totuuden nimissä alan kuitenkin avaruuden tavoittelun varjolla kallistua tavallisen sohvan kannalle. Mutta koska keskikerroksesta on tulossa se tila, jossa seurustelu tapahtuu, ei pelkällä kolmenistuttavalla sohvalla pitkälle pötkitä. Onneksi väliaikaisvaraston kätköistä löytyy pari nojatuolia 50-luvun lopulta täydentämään kokonaisuutta.
Nämä ovat kaikki tietysti vielä kuvitelmia vaiheessa, jossa kivet vasta sinkoilevat perustusten tieltä. On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi todellisuus lopulta paljastuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti