PUUKULHOLLA PÖYTÄÄN

Eilisellä Design Market -visiitiltä matkaan lähti paitsi liuta puutarhatuoleja, myös puinen salaattikulho. En halunnut haudata kaunista esinettä saman tien kaapin perukoille, vaan iskin sen isolle ruokapöydälle ja sulloin sisään joka suuntaan harottavan viherkasvin.

VÄRIKKÄITÄ VASTINPAREJA HARMAALLE

Suunnittelimme eilen S:n kanssa ruokapöytäuudistusta, mutta toistaiseksi pöydänjalkanäkemyksemme ovat aika kaukana toisistaan. Ensi viikolla yritämme kuitenkin ehtiä jonkun puusepän pakeille esittelemään niitä osia ajatuksista, joista olemme saavuttaneet yhteisymmärryksen. Ehkä asiansa osaava ammattilainen voisi tuoda tiskille kilpailevan ehdotuksen, jonka me molemmat olisimme valmiit ostamaan. :-)

MATTOPISNEKSIÄ

Meillä on keskikerroksen olohuoneessa ikävä kuollut tila, joka on kaivannut täytettä alusta asti, mutta entistä akuutimmin sen jälkeen kun kuusi heivattiin niiltä sijoilta pihan puolelle. Koska tuota tilaa määrittää merkittävästi terassin ovi, mitään kovasti huonekalua muistuttavaa ei kulkureitin tielle ole mahdollista haalia.

TAAS YKSI HAVUKUVA

Itselläni oli maailmankaikkeuden tehottomin viikonloppu, eikä aikaansaatujen asioiden listalle kertynyt kuin yksi pastakastike ja lumesta luotu piha. S sen sijaan ahkeroi senkin edestä, vaikka lopputulemissa mitattuna saattaisi erehtyä luulemaan, että kyse oli kahdesta pikkunakista hänenkin osaltaan. Monituntisen uurastuksen ja rautakaupoissa juoksemisen jäljiltä meillä on kuitenkin nyt kaikki kiintokalusteovet paikoillaan. Ne hankalimmatkin, joiden asennusta piti mielikuvaharjoitella puoli vuotta. :-)

KODIN KAUNISTUKSIA VUODELLE 2014

Tästä saattaa olla tulossa semisti sellainen "älä osta mitään" -vuosi, mutta laadin oheisen listan siltä varalta, että pihan rakentamiselta jäisi aikaa ja hinkua toteuttaa ei-niin-kiireellisiä aikeita. Listalla ei onneksi ole mitään suurta must have -tavaraa, vaan pikemminkin sellaisia lisäkoristeita, joita ilmankin pärjäämme mainiosti.

TODELLISUUS PISTÄÄ MIELIKUVAT UUSIKSI

Terveisiä (taas kerran) Tukholmasta. Reissu oli pikainen ja A:n ehdoilla tehty, joten ihan kamalan montaa riviä siitä ei jäänyt jälkipolville raportoitavaa. Koska edellisestä risteilykerrasta oli vierähtänyt tovi jos toinenkin, oli sinivalkoinen laiva ehtinyt siinä ajassa joko menettää kultapölynsä, tai sitten sitä ei koskaan ollut ollutkaan. Niin nuhjuiselta kaikki näytti, että siihen meni hetki tottua.

SAUNAAN!

Oioi että on viime aamuina ollut haasteellista autoilla kesärenkailla! Onneksi ilmojen pitäisi lämmitä loppuviikoksi - jospa sitä sitten saisi liukasteltua siihen asti kunnes S palaa työmatkaltaan. Itsehän en talvirenkaiden vaihdosta suoriudu. :-)

KAIKKIEN TIET VIEVÄT TYÖHUONEESEEN

Aurinkoista syyspäivää! Täällä on juostu maton perässä, maalattu terassin pylväitä ja marinoitu paahtopaistia. A on parhaillaan synttäreillä tien toisella puolen ja S hakemassa töistä passiaan, joten minä teen sitä, missä olen tosi hyvä ja ööö, laiskottelen. :-)

KAUPPAAN JÄTETTYÄ

En ole mikään tarjoushaukka, mutta tervehdin silti ilolla Hullujen Päivien kaltaisia ostoshysteriatapahtumia, jolloin asioita on mahdollista hankkia hitusen halvemmalla. Tänä aamuna ehdinkin jo keräillä virtuaaliseen ostoskoriini yhtä sun toista, mutta maksun hetkellä minut pysäytti itselleni aika harvinaislaatuinen kysymys: "tarvitsenko todella näitä tavaroita?" Koska en saanut rutistettua itsestäni myönteistä vastausta sillä salaman sekunnilla, suljin selaimen ja jätin ostokset tekemättä. 

VOIHAN KYNTTILÄNJALKA

Terveisiä Tukholmasta! Viikonlopun visiitti sujui oikein leppoisissa merkeissä, vaikka perjantaina vähän vettä ripsikin. Lauantaina saimme sen sijaan nauttia ihanasta syysauringosta talsiessamme kaupungin läpi Moderna Museetiin. Toiseksi vierailukohteeksi suunnittelemani Abba-museo ei innostanut S:a, joten vaihdoimme sen lennossa Nobel-museoon. Sekin oli ihan mielenkiintoinen kohde kahlata läpi, erityisesti näyttelyn valokuvaosuus. Alle kouluikäisiä en sinne kuitenkaan veisi.

TILAAN TÄYTETTÄ

Yksi uuden kodin yllätyksistä on ollut, miten paljon tilaa lopulta on. Itse pidän tilan tuomasta avaruuden tunteesta, mutta jollekin toiselle sama "avaruus" voi näyttäytyä hyötykäyttöön kelpaamattomina hukkaneliöinä. Väitän ymmärtäväni molempia koulukuntia, vaikka tässä vaiheessa asumista "puolustankin" hanakasti ei-niin-tarpeellisia-neliöitämme. Saa nähdä, onko tilanne yhtä ruusuinen kun takana on tusina suursiivouspäiviä. :-) 

VALMIUSASTEITA 88

On se vaan kummallista, mitä rekkalastillinen kiintokalusteita saa aikaan. Pitkä "eihän tää valmistu ikinä" -kausi on vaihtunut "siis täähän on ihan valmis jo" -fiiliksiin - olkoonkin, ettei väliovista ole vielä tietoakaan, ylimmän kerroksen kylpyhuonetta ei ole edes aloitettu, porraskuilun korkea seinä on paneloimatta ja rakennusjätteen raivaamista riittää päiväkausiksi.

VOIHAN PORRAS MINKÄ TEIT!

Tänä aamuna pääsimme katsastamaan miltä eilen asennetut portaat näyttävät tositoimissa. Näkyyn olisi ehkä kannattanut valmistautua jotenkin, sillä kun on kuukausikaupalla katsonut auringossa kylpenyttä porraskuilua ja korkeuksiin kohoavaa betoniseinää, oli muutos - ja sitä myötä järkytys - melkoinen kun sain portaat ensimmäistä kertaa näkökenttääni.

Portaissa ei sinänsä ole mitään vikaa. Ne näyttävät hyvin tehdyiltä ja millilleen sijoilleen suunnitelluilta, mutta portaiden jäljiltä ensinäkymä on nyt kovin toisenlainen. En olisi ehkä halunnut tulijoiden katseen kiinnittyvän ensimmäisenä portaisiin, mikä sinänsä voi kuulostaa  omituiselta. Olenhan koko ajan tiennyt, mihin portaat tulevat. 

KOUKUSSA

Olen hankkinut kaikkiin vessoihin pyyhekoukuiksi valkoiset Design House Stockholmin Wave-naulakot, mutta saunan yhteydessä olevaan pukuhuoneeseen kaipasin "jotain muuta". Ennen Kööpenhaminan-retkeämme en vaan yhtään tiennyt, mikä se "joku muu" voisi olla.

PENKISTÄ MITTAA

Jo siitä lähtien kun olen paperilla katsellut keskikerrokseen tulevaa olohuonetta, olen "nähnyt" sohvan edustalla vanhan penkin sohvapöydän virkaa toimittamassa. 

WE LIKE YOU

I like you too, juujuu. Ihan niin paljon, että menin ja haksahdin taas kerran alennusprosentteihin, kun niitä silmieni edessä heiluteltiin. Mihinkään turhanpäiväisyyksiin en omasta mielestäni silti lähtenyt, vaan noudatin aiemmin S:n kanssa yhdessä tehtyjä hankintapäätöksiä. Tai no. Norman Copenhagenin Lighthouse ei nyt varsinaisesti kummitellut S:n mielessä must have -tuotteena. :-)

LUKKOON LAITETTUA

Ruksi seinään, tänään se sitten kolahti (sähkö)postilaatikkoon! Nimittäin tilausvahvistus, joka pitää sisällään tulevan huushollin kaikki kaapit. Olen asiasta enemmän kuin huijentunut, sillä sitä tilausta on tehty kuin Iisakin kirkkoa. Pitkään ja hartaudella.

TAIDOKASTA VÄRITYSTÄ

Sivusin viime postauksessani lyhyesti viikonloppuista visiittiämme Hay Husetiin ja kerroin sohvista, joihin iskimme silmämme. Sohvat eivät kuitenkaan olleet ainoita kapistuksia, joista jäi mieliimme muistijälki.

MITÄ, VIELÄKÖ SITÄ HANKITTAVAA RIITTÄÄ?

Tein eilen inventaariota nykyisistä huonekaluistamme ja mahdollisista tarpeistamme. Ostoslistan möhköfantteja ovat ehdottomasti sohvat, joita pitää hankkia kaksin kappalein: toinen keskikerroksen olohuoneeseen ja toinen kellarin jokaiselle jotakin -tilaan. 

PAREMPI MYÖHÄÄN KUIN HUOMENNA

Bongasin tänään harvoin käyttämääni postilaatikkoon viime viikolla tulleen viestin Finnish Design Shopilta. Siinä kerrottiin koko heidän valikoimansa olevan tämän viikonlopun kymmenen prosentin alennuksella, mikä pisti natisevan hiirikäteni liikkeeseen.