TUMPSIS TÖMPSIS BETONILLA

Monet ovat viime aikoina hurahtaneet parketin sijasta betonilattiaan - myös me muiden muassa. Ja oho, vuoden yhteiselon jälkeen sitä kuvittelee jo osaavansa listata paperille lattiavalintansa plussia ja miinuksia. :-)

EI PAJUNKISSOJA KOIVUNOKSAAN

A:n kanssa lähdettiin ennen pääsiäistä riipimään lähimetsästä pajunoksia siinä toivossa, että niihin ilmestyisi vinha liuta pajunkissoja kun niitä ei alun alkaen näyttänyt oksissa olevan. 

NEUVOKAS OLO

Huomasin monen kanssakirjoittajan osallistuneen jokin aika sitten kilpailuun, jolla haettiin parhaita vinkkejä rakentajilta tulevaisuuden rakentajille. Itse en kilpailuun osallistunut, mutta yhden vinkin voisin minäkin omien kokemustemme perusteella jakoon laittaa. Sillä on vain vähän tekemistä naulojen ja lautojen kanssa, mutta sitäkin enemmän niiden kanssa, jotka naulojen ja lautojen kanssa rakennustyömailla pakertavat.

TULPPAANINVIHREÄÄ

Iloista ystiksen päivää! 

Viuhviuh on mennyt tämä viikko. Vuoden alku on perinteisesti kiireistä aikaa töissä, joten kotona tupataan menemään siitä mistä aita on matalin tai missä sitä ei mielellään ole ollenkaan. Alkuviikosta juhlittiin kuitenkin vanhenemispäivääni. Sain S:ltä ja A:lta lahjaksi kaksi tikettiä TVOF-livelähetykseen ja yön hotellissa. Kivakiva ja kiitoskiitos. :-)

OMAN KODIN PLUSSAT JA MIINUKSET

Ei varmaan saisi sanoa että "oman kodin plussat ja miinukset" - kotihan on loppujen lopuksi täysin syyntakeeton molempiin. :-) Että jos tässä nyt jotakuta on kiittäminen ja kiroaminen, niin ihan vaan itseämme, jotka olemme sen oman kotimme suunnitelleet. .-)

KESTONEILIKOITA

Tänä viikonloppuna on ehditty olla aktivisteja ja hillua Huimalassa ystävien kanssa ja polskia Tapiolassa uimataidon perässä. Nyt on puolet talosta päivälevolla, ja minäkin suunnittelen vetäytymistä joululahjakirjojen pariin. Lunta on edelleen niin vähän, ettei pelkoa hiihtämisestä ole. Huh.

IHANAINEN A

Voi, löysin ihanan kuvan viime keväältä. Oltiin A:n kanssa taikametsäretkellä valkovuokkoja metsästämässä, ja niitäpä löytyikin yllin kyllin (uusilta) kotinurkilta. A:lla on paita nurinnarin, mutta hänpä ei olekaan niin nökön nuuka vaatteidensa suhteen. Kauppaan mennään helmet kaulassa ja batman-kalsongit jalassa - jos äiti vaan antaa luvan. Ei se kyllä yleensä anna. :-)

LISÄÄ STRINGIÄ?

Oioi, mikä ilma! Jos olisi lunta ja osaisin suksia, niin nyt suksisin. :-) Itse asiassa olin ihan oikeasti ajatellut tänä talvena opetella hiihtämään - kiemurteleehan lähin hiihtolatu parin metrin päässä takapihastamme - mutta lumen vähyys on estänyt aikeet. Mutta jos että luistelemaan kuitenkin. Potkukelkan tukemana pysyisin varmasti pystyssäkin. 

HUI KAUHEUTTA!

Olin viikonlopun yksin kotosalla A:n ja S:n mummoillessa Savossa, ja kääk, en kyllä tykännyt yhtään! Uusi koti on yksinoloon mahdottoman suuri, vartioitavia ulko-ovia on joka kerroksessa liian monta, ulkona on pilkkopimeää ja sisällä taas epäilyttävän hiljaista. Tänk kaad siis, että saan henkivartiokaartini tänään kotiin. :-)

PELOTTAVAA

Mietin tämän postauksen kirjoittamista muutaman päivän, sillä kyse on henkilökohtaisesta ja henkilökohtaisesti koskettavasta asiasta. Myönnän auliisti, että näin ensin kirjoitelmani tarkoitusperät varsin ikävinä: halusin - jos nyt en kostaa - niin näpäyttää ja mustamaalata. Nyt olen kuitenkin kääntänyt pääni. 

ERILAISIN SILMIN

S, joka ei liiemmälti ole blogissa(mme) ehtinyt vierailla, on päättänyt toivoa joululahjaksi kirjaa, jonka kansien väliin olen koonnut kaikki blogin tekstit. Ensi alkuun innostuin ajatuksesta, mutta kun aloin kahlata tekstejä läpi, tuli pieni aprikaatio: Niinköhän S jaksaisi lukea napinoitani läpi? Koko kesäkuu pitäisi ainakin kumittaa pois, samoin liuta muita tekstejä, joissa noidutaan keskeneräisyyttä ja tekemisen määrää. S saattaisi myös kauhistua kaikkia ostoslistojani ja must have -viestejäni, joita tuntuu riittävän joka sormelle. :-)

EI OLE TODELLISTA!

Kai sitä sitten tuli nuolaistua ennen tipahtamista, muuten ei varmasti ärsyttäisi niin paljon kuin nyt ärsyttää se että sähkötöitä ei edelleenkään saatu päätökseen. Eivät siis laskeudu verhot, eivätkä syty lamput. Kreit.

MUISTOJA, MUISTOJA

Olen kirjoitellut näitä terveisiä täältä tontin laidalta reilun vuoden verran, mutta oikeasti blogiurani alkoi paljon aikaisemmin. Osoitteessa, jota tuskin itsekään enää muistin. 

SE TOIMII SITTENKIN

Havahduin eilen hienoon ajatukseen siitä, miten merkittävällä tavalla tämä työmatkaleskeily on vuosien saatossa helpottunut. Pienen lapsen kanssa ei aina ole ollut kaikkein iiseintä pitää kaikkia palloja ilmassa, sen myönnän. Tätä nykyä olemme A:n kanssa kuitenkin varsin hyvin yhteenpelaava kaksikko, ja sitä meidän pitää ehdottomasti juhlia. :-)  Meidän tapauksessamme se tarkoittaa siis kattilallista paukuteltuja popcorneja ja Oktonautti-maratonia.

TILL STOCKHOLM

S:lla on huomenna synttäripäivä, ja koska tiedän, ettei hän koskaan eksy lukemaan raapustuksiani, voin paljastaa, että hankin synttärilahjaksi viikonloppumatkan Tukholmaan. Tarkoitus on, että tehokasta työaikaa kuluu matkailuun mahdollisimman vähän. Siksi vierailu kestääkin vain perjantaista sunnuntaihin. 

LÄHTÖLAUKAUS TALO VALMIIKSI -TEEMAVIIKOILLE

Terveisiä viikonlopun ristiäisistä! A:n ihana serkkuvauva sai nimekseen Akseli, mikä tuntui saman tien ihan oikealta nimeltä pikkumiehelle. :-) 

Tontin laidalla alkaa puolestaan tänään "talo valmiiksi" -teemaviikot,  kun isäni porhaltaa työkaluineen paikalle ja alkaa tehdä selkoa to do -listasta. Kaikesta omasta tekemisestä huolimatta tuntuu näet aina vaan siltä, ettei valmista tule laisinkaan.

KOTIRUOKAA PÖYTÄÄN

Oi, olipas tänä aamuna sankka sumu kun herättiin! Näytti koko pihakin paaaaljon hienommalta, kun sumun seasta ei erottanut yhtään mitään. No, kyllä se sumu siitä illaksi hälvenee ja paljastaa taas karun totuuden. :-)

KAIKKI AIKANAAN - MIELUUSTI KUITENKIN HETI

Äitini kysyi pari päivää sitten, että olemmeko jo asettuneet taloksi uuteen kotiimme. Kyyyllä, sanoisin. Vaikka viimeksi tällä viikolla sain täydellisen hermoromahduksen puuttuvien listojen ja omituisesti käyttäytyvien valaisinpainikkeiden kanssa. Tarttuisin mieluusti naulapyssyyn tai-millä-hilavitkuttimella-niitä-listoja-nyt-naputellaankaan, mutta jostain syystä en ole saanut pyytämääni lähiopetusta.

OHJEISTUKSEN NOUDATTAMINEN SALLITTU

Viikonloppuna päätin tarttua härkää sarvista ja korkata paitsi kodinhoitohuoneen, myös vasta-asennetun pyykinpesukoneen. "Lysti" oli kuitenkin loppua lyhyeen, sillä lvi-asentajan käyttövalmiiksi julistama kone aiheutti vedenpaisumuksen jo heti ensimmäisellä koneellisella. 

KERTAKÄYTTÖMUKI PUOLILLAAN

Loppukiri ja lähestyvä muutto ovat selvästi alkaneet stressata, sillä ensireaktio lähes joka asiaan on "ei hitto, sekin vielä! Missä välissä ja millä rahkeilla?!" Positiivisuus on jossain-en-tiedä-missä, ja kyllä se kertakäyttömuki tuppaa nyt olemaan ennemmin puoliksi tyhjä kuin täynnä. Sille ei mahda mitään tällä pääkopalla.