KESKIKERROKSESTA HARMAA VARPUNEN

Työmaalla on edetty viimeiset viikot sellaista vauhtia, että jätämme kohta hyvästit luurankovaiheelle ja siirrymme nahanluontivaiheeseen eli pintamateriaalien läästimiseen.

Keskikerros on kerroksistamme se, jossa materiaalivalinnat tulevat olemaan kaikkein sovinnaisimpia. Ei siis kirjavia kukkatapetteja eikä kirkuvankeltaisia seiniä, vaan valkoista ja harmaata eri sävyissä. Ja punaiset K65-tuolit keittössä. :-)

Sen verran kuollut betoni(seinä) kaipaa kuitenkin eloa rinnalleen, että pienen pieni seinänpätkä (seinä, jolta on käynti keittiöön) tehdään sormipaneelista. Betonipinnalle jää taas keittiö-ruokailutilan seinä, joka tosin on melkein kokonaan ikkunaa, eli kovin kummoisen kokoisesta betonipinnasta ei ole kyse. Jäljelle jäävistä seinistä ruokailutilan ja olohuoneen yhdistävä pitkä seinä maalataan valkoisella ja takkaseinä tummanharmaalla. 

Olohuoneen ison ikkunaseinän kanssa arvomme vielä, vaikka vahvin ehdokas lienee senkin osalta valkoinen. Hmm. Vähän kyllä pelottaa, olemmeko luomassa kylmää ja kolkkoa tilaa, jonka läpi vain kiiruhdamme muualle, kun emme osaa siellä olla. Nämä ovat tosin vasta tilan pohjavärit, ja todellisen syvyytensähän tila saa  huonekalujen ja tekstiilivalintojen myötä.

Tarvekaluja silmällä pitäen olemme jo nyt puolin jos toisin lupailleet, ettei kumpikaan aseta ehdolle mitään kylmyyttä tai kalseutta lisäävää.