Ehdimme viikonloppuna hakea kaiken halonhakkuun lomassa Ikeasta Söderhamn-kulmasohvan, jonka olimme päättäneet ostaa kellarin jokaiselle jotakin -tilaan. Kokoamiseen ei sitten aikaa/voimia riittänytkään, joten sohva odottaa nyt kääreissään aikoja parempia.
Värivaihtoehtoja sohvalle oli tarjolla useampi. Olimme kuitenkin jo alun alkaen päättäneet, että vaaleansininen/-turkoosi sen olla pitää, joten muut vaihtoehdot jäivät tällä sohvanhakureissulla ilman sen suurempaa huomiota. Sohvan takana oleva seinä on maalattu tummanharmaalla liitutaulumaalilla ja sen välittömässä läheisyydessä on myös pätkä vaaleanharmaata Muunto-seinää.
Tuo nyt hankittu sohva on tarkoitettu pääasiassa ryhdittömään lötköilyyn, jota leffojen katselu ihmisissä saa aikaan. S alkoikin sen takia pohtia, että sohvan pitäisi olla mahdollisimman laadukasta tekoa, jotta se kestäisi moisen. Meillä ei ole koskaan ollut Ikea-sohvaa, joten emme (vielä) tiedä, teimmekö oikean ratkaisun päätyessämme Söderhamniin. Ulkonäkönsä puolesta se kyllä miellyttää silmää. Ja jos sen pitää kääreissä, ei kukaan pääse pilaamaan sitä lötköilyllä. :-)
Taisin jo jossain postauksessa lyhykäisesti sivuta sitä tosiasiaa, että meillä on Artekin valaisimia aivan turkasen paljon, erityisesti valkoisia A kolmekolmekaseja. Saimme "tuhlattua" niitä kellarin liitutauluseinää vasten neljä, mutta edelleen kaksi hakee paikkaansa, samoin yksi musta A satakymppi. Voi olla, että päädyn myymään ne (halvennuksella) joku päivä.
Ah, pakko vielä julkaista kuva todellisuudesta, eli takapihan tukkipinosta. Siinä riittää pienimistä kerrakseen. Huhhuh, sanoo konttorirotta.
Iloista tiistaita ja palaamisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti