PORTAITA PITKIN TAIVAASEEN

Tein vapaan lauantain (A isovanhemmilla, S New Yorkissa) kunniaksi elokuvaretken kaupunkiin ja kävin katsomassa viikko sitten ensi-iltaan tulleen Unelmien pelikirjan. Elokuva oli ihan ookoo, mutta varsinaisen mieleni ilostuttajan löysin Suomalaisen kirjakaupan alelaarista. Sisustuskirjan, joka on kokonaan pyhitetty betonille.

Olen täälläkin tuskaillut kellarikerroksesta keskikerrokseen vieviä portaitamme, joita vasemmanpuoleisin otos kuvaa valuvaiheessa. Betonikirjassa oli useita porraskuvia, mutta lähimpänä meidän todellisuuttamme ovat oheiset kaksi kuvaa.

 En usko meidän jättävän porraskuilun molempia seiniä betonille, vaikka sekin toteutus jollain tapaa kiehtova ja dramaattinen onkin. Sen sijaan olemme jo ehtineet harkita vaihtoehtoa, jota oikeanpuoleisin kuva edustaa: toinen seinä jää betonille ja toinen päälystetään jollain ihan muulla. Meidän tapauksessamme tuo "ihan muu" on jälleen kerran sormipaneelia, jota olen tunkemassa kaikkialle. Tällä kertaa väri vain vaihtuu puunsävystä valkoiseen. 

Seinä on yli kahdeksan metriä korkea ja toisen mokoman leveä. Siitä tulee näkymään vilahdus paitsi olohuoneessa, myös yläkerran aulassa, joten meidän on materiaalia valitessamme tarkoin harkittava, että se toimii kaikissa tiloissa. Valkoisen tosin voisi olettaa olevan helppo ja kesy kaveri, olipa se missä muodossa tahansa.

Iloista lauantai-iltaa!

Kuvat: oma kuva-albumi, Joachmin Fischer: Beton - Béton - Concrete