PAINA PUUTA, TAI SITTENKIN BETONIA


Ärsyttävää kun jonkun asian tietää jo etukäteen olevan vääränlainen. Mistään perustavanlaatuisesta ei  ole kyse, ainoastaan siitä, että vanhasta kodista uuteen kulkeutuva Valantin Ruutu-pöytä tulee olemaan liian nöpö tulevaan ruokailutilaamme. Höh.

Vanhassa kodissa 2,1-metrinen pöytä oli enemmän kuin passeli, mutta uudessa kodissa tilaa olisi jopa kolmimetriselle. Olemme kuitenkin päättäneet niellä puuttuvat sentit ja pitäytyä vanhassa - ellei näky ole aivan mahdoton kun pöytä vihdoin ja viimein kannetaan torppaan.

Ostimme joulunaikaan pöydän ympärille Artekista kuusi valkoista Lento-tuolia tietoisina siitä, että kahdeksan olisi ollut oikeampi luku. Aita olisi luultavasti matalin, jos vain suksisin suoraa tietä Artekiin ja ostaisin puuttuvat kaksi tuolia, mutta ensin on kokeiltava kiertoteitä.


Ajattelin näet jättää pöydän päät ilman korkeaselkäisiä tuoleja ja hankkia päätyihin selkänojattomat penkit. Tällä hetkellä viivalla on kaksi vaihtoehtoa: joko betonipenkki Vepsäläiseltä tai vähäeleinen puupenkki Kustavin Puusta. 

Oikeassa elämässä tuo Vepsäläisen betonipenkki on kai tarkoitettu ulkokäyttöön, mutta en nyt ihan heti näe mitään estettä sisäkäytöllekään. Istumamukavuus pitkäksi venähtävillä dinnereillä voi tosin olla vähän niin ja näin, mutta sitten pitää olla kaukaa viisas ja istuttaa isäntäväki niihin. :-)

Kustavin Puun puinen versio voisi sekin toimia. Toisaalta olisin kyllä enemmän kuin halukas rikkomaan valkeutta, joka uhkaa langeta pöydän ympärille. Taitaa siis olla, että Mainingit jäävät sen takia kauppaan.

Työmaalla on nyt kellarin seinät tasoitettu ja ehkäpä keskikerroskin. Pitänee mennä ihan paikan päälle asiaa ihmettelemään - siis jos S:n selkä antaa moisen myöten. Kahdestatoista kortisonipiikistä ei toistaiseksi ole ollut sanottavaa apua kipuun, joten aika rajoittunutta se köpöttely edelleen on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...