Eikä pelkästään väsytä, vaan nukuttaa ja ankarasti. Nyt kun A on porhaltanut kesälaitumille "nauttimaan" helteisestä Itä-Suomesta, meillä jäljelle jääneillä ei ole mitään syytä lopettaa raatamista ihmisten aikoihin. Varsinkaan kun vasta-asennetut valot palavat tarvittaessa vaikka kellon ympäri, vessat toimivat ja jääkaappi pitää juomat kylmänä.
Eilen sain kaiken rakentamisen keskellä laitettua valtaosan väliaikaiskotimme huonekaluista Kierrätyskeskuksen matkaan. Jos aikaa olisi rajattomasti, olisin saattanut äityä myyntipuuhiinkin, mutta tämän kiireen keskellä "kunhan joku vaan vie ne" -ratkaisu oli ainoa, johon mitenkään kykenin.
Pikaisella vilkaisulla talo näyttää jo aika valmiilta (siis sisältä). Mutta kun katsoo vähän tarkemmin, huomaa loputtoman liudan "pientä puuhastelua" vaativia kohteita. Juuri niitä kaikkein ärsyttävimpiä, joihin kuluu aikaa tuhottomasti, mutta kun haluaa nähdä itse aikaansaannoksen, on käytettävä suurennuslasia.
Tänään ollaan kuitenkin vähän isomman nakin äärellä. Porraskuilun yhdeksänmetristä seinää aletaan nimittäin sormipaneloida kahden tekijän toimesta. Me amatöörit jatkamme pikkunakkien kanssa. Minä maalaan valkoisiin seiniin ilmestyneitä viiruja piiloon, pesen kaakeloituja seiniä ja roudaan roskia. Niitä riittää, vissiin ajasta iäisyyteen.
Tänään yritän kuitenkin päästä nukkumaan ennen kahta. Ja illallisen syön ennen kahtatoista.
Mukavaa keskiviikkoa - onhan tänään keskiviikko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti