Olin viikonlopun yksin kotosalla A:n ja S:n mummoillessa Savossa, ja kääk, en kyllä tykännyt yhtään! Uusi koti on yksinoloon mahdottoman suuri, vartioitavia ulko-ovia on joka kerroksessa liian monta, ulkona on pilkkopimeää ja sisällä taas epäilyttävän hiljaista. Tänk kaad siis, että saan henkivartiokaartini tänään kotiin. :-)
Yritin viikonloppuna aloittaa yhtä kymmenestä(!) joululahjakirjastanikin, mutta ei siitäkään mitään tullut. Niinpä päivystin yläkerran punaisella sohvalla pretty much koko viikonlopun ja leksuttelin valoja iPadin valaistussysteemillä (Control4) hämätäkseni ulkona hiippailleita murtovarasjoukkoja. Naapurien silmiin valoshow'ni saattoi näyttää hieman oudolta, mutta hätä ei lukenut lakia tälle(kään) morsettajalle.
Melko harmaan ja kauhistuttavan viikonlopun jäljiltä on niin kiva olla yhdessä koossa taas. A sai vinon pinon lautapelejä joululahjaksi, joten jonkin sortin turnajaisia lähipäivinä vietetään varmasti. Samoin kyytiä saanee joulupukin tuoma uusi polkupyörä, jolla on näillä keleillä hyvä viilettää karkuun. Vielä kun A oppisi jarruttamisen jalon taidon, niin ei tarvitsisi pysähtymisoperaatiota aina niin kovasti jännittää ja pelätä laskeudutaanko satulan selästä tällä kertaa pää vai koipi edellä.
Uusinta vuotta kohti siis. Tätä vuotta leimasi vahvasti rakentaminen, eikä vasaran pauke taida tauota vielä tulevanakaan vuonna, huh.
Mukavaa maanantaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti