Kamala kotimatka eilen 3-vuotissynttärikemuista Turusta takaisin kotiin. Pahimmillaan lunta tuiskusi niin, ettei eteensä nähnyt lainkaan. Ohituskaistallekin lunta oli kinostunut siinä määrin, että se oli käytännössä ajokelvoton. Kotiin kuitenkin päästiin, hyvä niin.
Huomenna työmaalla koittaa suuri päivä. Takantekijä saapuu (hänkin) Turusta ja aloittaa takkaseinän teon. Takka itse asiassa kojottaa jo tontilla. Tai siis sellaisen kiertoilmatakan sydän, jos tarkkoja ollaan.
Takan suuaukko (voikohan niin sanoa?) on 1,2 metriä leveä ja korkeutta sillä on 40 senttiä tai-jotain-sen-verran. Tarkoitus on, että takka asettuu seinällä melkein lattianrajaan, sillä toinen pömpelin tykeistä heijastaa kuvansa takan yläpuolelle. Mitään television/elokuvien katselutilaa keskikerroksen olohuoneesta ei ole tarpeen saada, mutta kun haarukkansa ja lusikkansa jakaa hifikerholaisen kanssa, niin huoh, ei tilaa ilman tekniikkaa. :-)
Koska itse satun olemaan antaumuksellinen kaiuttimien kammoaja ja S taas hifikerholaisena hyvän - ei-kun-loistavan - äänentoiston perään, olemme tuhlanneet ihan älyttömästi aikaa siihen, että talomme kykenee ratkomaan molempien vaateet.
Päädyimme yhteistuumin siihen, ettei yksikään ääniin liittyvä härpäke saa meillä esineen asemaa, vaan ne integroidaan osaksi seiniä tai kattoa. S joutuu ehkä hieman antamaan periksi äänenlaadun kanssa ja minä sen, että ääniasioihin on tuhlattu enemmän rahaa kuin itse katson tarpeelliseksi. Toisaalta minun nollabudjetillani eurokin on enemmän kuin olin ajatellut. :-)
Nyt tontille testaamaan venelakkaa. Sain lauantaiaamuyöstä ajatuksen, jonka toivon osoittautuvan neronleimaukseksi.
Mukavaa sunnuntaita!
Täällä kuppikunnassa asutaan myös erään hifistelijän kanssa - asian kanssa on vaan elettävä... välillä tekee tiukkaa. Teille näyttää tulevan kotiteatterihuone, samoin meille. Mieheni on muutama vuosi takaperin työskennellyt hifialalla, suunnitteli monihuonesysteemejä (tai jotain) ja leffateattereita. Nyt hän pääsee rakentamaan toisen oman kotiteatterin ja mä revin hiuksia päästä kun haluaisin laittaa ne rahat ihan johonkin muuhun, mutta pakkohan se on toisenkin antaa juosta intohimonsa perässä. Nimimerkillä nainen, kenen olohuoneen katossa on ollut skodan kokoinen videotykki...
VastaaPoistaOMG, skoda kuulostaa kyllä pahalta - siis kokomielessä. :-) Täällä valvotaan kolmatta yötä jostain takavasemmalta ilmestyneen subbariongelman kanssa. Mun "siis eihän sellasta edes tarvita" -ratkaisuehdotusta ei kyllä tervehditty ilolla, joten nyt keskityn vaan torpedoimaan kaikki vastapuolen ehdotukset. Helpompaa olisi ilman integrointikuviota, mutta (kauhu)kuva S:n poikamiesboksin äänentoistolaitteista istuu sen verran syvässä, että olen valmis uhraamaan muutaman yön toisenlaisen lopputuleman saavuttamiseksi. :D Tsemppiä teidänkin hankkeeseen!
VastaaPoista