SIIS MITÄ @#&%# ?!

Aina välillä käy niin, että eletty päivä jää painamaan hartioita, eikä sitä saa ravisteltua irti millään poppakonsteilla. Sellaisina päivinä kyky suhtautua vastoinkäymisiin on aika rajallinen, ja aivan varmaa on, että viimeistään ruohonkorsi katkeaa siinä vaiheessa, kun silmien eteen saa toisten välinpitämättömyyden seurauksena pilatun seinän - SIIS MITÄ @#&%# ?!

Meillä on saunatilojen yhteydessä olevasta pukuhuoneesta käynti pieneen vilvoittelukatokseen, jonne on tulossa yksi ulkovesipisteistä. Tuota vesipistettä varten oli porattu ulostuloreikä pukuhuoneen lattiarajaan, eli voidaan siis sanoa, että etukäteistoimet enteilivät varsin huomaamatonta ratkaisua. Siksi oli aika jännää, että lopputulema olikin sitten kaikkea muuta. Siis voi he*****i!

Joku taulapää oli porannut vesiputkelle ulkoa käsin uuden reiän, joka lattiarajan sijasta kojottaa nyt keskellä valkoista sormipaneeliseinää. Koska poraustyö oli suoritettu ilmeisen järeällä kalustolla, reiän ulostulo (joka siis on pukuhuoneessa) on varsin roisia katseltavaa. Sormipaneeleita on katkennut, ja mistä ei ole katkennut, on maali lohkeillut. Reikä on myös tehty vyötärön korkeudelle, joten KAIKKI reiänpeittämisyritykset näyttävät naurettavilta ja saavat aikaan vain lisäraivoa.

Koska tämä rakennuttaja ei tässä vaiheessa kestä enää yhtään sellaista aivottomuutta, jonka voi oikoa vain sillä, että kertaalleen tehty tehdään toistamiseen (tässä tapauksessa puretaan koko seinä ja paneloidaan uusiksi), oli palaute varsin kaksitavuista. Liimasin reiän viereen keltaisen post it-lapun, johon kirjailin MI-TÄ V**-**-A?! Juu, ei (ehkä) kaikkein ratkaisuhakuisinta, mutta kun se oli vähän niinku kaikki, mitä reiästä mielen päälle tuli. Siis sen lisäksi, että raivosin pää punaisena ja hypin tasajalkaa.  

Tänk kaad työmaalla tänä aamuna vieraillut taulapäiden päällikkö oli myös sitä mieltä, että oli vähän lähtenyt lapasesta poran kanssa, ja keskustelu kompensaatiosta alkoi heti. Ilmoitin välittömästi, että rahaa on turha tuputtaa. Haluan ainoastaan, että seinä korjataan ennalleen tällä salaman sekunnilla. No, sitä mietitään vielä.

Iloisempana uutisena kerrottakoon, että keittiön saareke on nyt valmis. Laitan siitä kuvitusta heti kun pääsen sitä paikan päälle ihmettelemään. Jätän juhannustoivotuksetkin vasta seuraavaan postaukseen, kun ei ne oikein tällaisen kiukustelun perään sovi.

Torstaita siis!